Pikkupyrstöjä

Kuvailin Cacaon sukimishetkeä saadakseni varmistuksen siitä, onko sillä merkkejä dominoivahopeasta siipisulissa. Tulokseni söpöjä asentoja ja epätietoisuutta. Yritän vertailla väriä harmaisiin lintuihini, mutta valitettavasti melkein kaikilla harmailla neitokakaduillani on helmiäistä vuotavana (eli osittain näkyvänä piilevänä) tai koirailta kadonneena homotsygoottina, jotka tekevät sulkiin dominoivahopean kaltaisia kuvioita. Yhtäkkiä sitä kadottaa käsityksensä siitä kuinka tasainen harmaan sulka lopulta onkaan. Kanelikin näyttää minusta tasaisemmalta kuin harmaa siipisulissa. Luultavasti todellinen väri selviää vasta ensimmäisessa sulkasadossa. Viimeistään ensi viikolla tulevat DNA-testituloksetkin kertovat jo vähän siitä mitä odottaa: Naarailla dominoivahopea muuttuu ensimmäisessä sulkasadossa hieman rusehtavaksi. Koirailla taas pienen liukuefektin pitäisi tulla hieman voimakkaammin esiin. Värissä on kuitenkin paljon variaatioita, joten aina ei ole helppo sanoa. Cacao taitaa sukupuolesta riippuen mennä näillä näkymin lemmikkikotiin, joten varmistus ei ole kovin vakavaa, kunhan se ei pakottavassa elämäntilanteessa joskus joudu vaihtamaan kotia. Asiaan auttaa kuitenkin kirjaus linnun papereihin ja rekisteröintiin. Kahdessa alimmassa kuvassa siipisulat näkyvät parhaiten.

Pitkäaikaishoidossa oleva Veeti, joka käsinruokittu niinä viimeisinä aikoina, kun menetelmää vielä käytettiin kesyyntymistarkoituksessa. Kuvissa Veeti kerjää rapsutuksia, kun keskityn hellimään Cedriciä, joka on kesyyntynyt harvinaisen kesyksi emojen ruokkimana ja on hyvä todiste siitä, että käsinruokintaa ei tarvita tässä mielessä. Omaehtoinen kesyyntyminen vähentää seksuaalista vääristynyttä parinmuodostusta ja kiintymistä ihmiseen, jolloin lintu on parvessakin tyytyväinen ja usein tasapainoisempi. Cedric kuitenkin eilen tullessaan esimmäistä kertaa kädelleni hairahtui yrittämään parittelua käteni kanssa. Siihen saattoi liittyä sekin, että sen linturakas Piu oli samaan aikaan kädelläni. Ovat nämä kyllä välillä höpsöjä... 

Onko näissä nyt sitten diluutiota enemmän kuin normaalissa tai piilevässä helmiäisessä? Googlehakukin paljastaa, että helmiäinenkin tuntuu olevan vähintään piilevänä eli heterotsygoottina todella monessa harmaassa koiraassa. Eräs syy siihen, miksi puhdasta eli piilogeenitonta homotsygoottia harmaata arvostetaan nykyään niin paljon. Kun linnussa on pelkästään jotain tiettyä värimuotoa geneettisellä pohjalla, voidaan jalostaa ja vertailla väriä sellaisenaan ilman muiden väritekijöiden piileviä vaikutuksia. Esimerkiksi tummia jalkoja on enää vaikea löytää harmaillakaan linnuilla. Asiasta voi lukea enemmän sivulta neitokakadut.com.

Poikaset pääsivät aviaarioon

Aatos

Aie

Aatos

Chili

Cacao

C-poikue ja kuvapläjäys

Chili uskalsi viimein tasan kuukauden ikäisenä ulos pöntöstä parin päivän kurkkimisen jälkeen. Pöntössä ollessa en ollut vielä varma olisiko kuviointi piilevää helmiäistä vai dominoivahopeaa, mutta etenkin kuvat paljastavat sen tosiaan  hopeaksi. Selän kuviointi on erikoisen epätasaisesti jakautunut enemmän vasempaan siipeen. Kontrasti on erittäin voimakas, enkä ole itse aivan tällaiseen dominoivahopeaan vielä törmännyt. Nyt jo ehti lattian kautta lennähtää yläorrelle, joten reipas töyhtöpää sieltä tuli. Cacao vielä kolistelee pöntössä, mutta taitaa pian tulla perässä. Cacao on tavallinen valkokasvo-harlekiini. DNA-testit lähtevät maanantaina.

Chilillä näkyy kivasti poskilaikut kohta kasvoja vaaleampana samaan tapaan kuin isällään Möököllä (alla kuvassa)

Tämä kuva varmisti värin. Etenkin nuolen osoittamat sulat vaalenevat selkeästi keskustaa kohti jättäen reunan rummaksi.

Tässä kuvassa näkyy sekä voimakkaan kuvion epäsymmetrisyys ja tummissa sulissa pienen vaalean keskikohdan.

Komea Naava ja sen vuotava piilohelmiäinen.

Feminiinisen suloinen Tikru-poika.

Veeti

Piun ja Cedricin vispilänkauppaa.

Kerrankin onnistunut kuva vauhtipuikulasta. Hän on siis siniviiriäiskukkoni Rahka. Pääväri on hopea, mutta kellertävät raidat selässä taitavat johtua kulta-väristä eli golden pearlista.

Pariskunta vastavaihdetussa pellavakuivikkeessa. Tässä erässä oli isompaa olkipätkää, joka tuntuu ihanalta jaloissa ja leviää toivottavasti aviaariossa rampatessa hieman vähemmän muualle taloon. *koputtaa puuta

Linssiluteeni Naava, josta kyllä kelpaa räpsiä otoksia.

Vertailussa valkokasvo-harlekiinikoiraat, joilla toisella on dominoivahopea (vasemmalla Aie) ja toisella osittain kadonnut helmiäinen (oikealla Cedric).

Naava ja Möökö.

Cedric ja Piu.

Aie kosiskelemassa. Sillä on sulkasato hieman vaiheessa, mutta kuvassa näkyy kivasti millaiseksi väri on kaksivuotiaalla muuttunut. Aatos taas näyttää hyvin paljon isoisältään Deliriumilta.

Piu on niin tuuheasulkainen tasaisen tumma harmaa, että elän vielä toivossa, että se saisi jälkeläisiä.

Piu kiipeämässä housujani pitkin.

Tikru

Piu puremassa taas sukkiani. Jalostuksessa pyritään siihen, että siiven kärjet asettuvat juuri tällaiseen malliin niin, että kärjet eivät mene ristiin. Se oli yksi ensimmäisiä jalostusominaisuuksia, joita Ida-Emilia Kaukonen neuvoi vuosia sitten arvostamaan linnun terveen rakenteen vuoksi.

Möökön ja Aieen värisävyerot.

Milja, jolla on piilevänä resessiivinen hopea. Milja näyttää enimmäkseen päärynältä, koska sillä on suuri kroppa ja pieni töyhtö. Enemmän kuitenkin hyvää kuin huonoa ja oikeilla valinnoilla voidaan saada jälkeläisillekin sopusuhtaisuutta enemmän.

Miljalla on kaunis helmiäiskuvio: suuri ja selkeä.

Kannustan hankkimaan esimerkiksi Zooplussasta alle pari euroa maksavia hedelmätikkuja, joita voi käyttää myös leluina. Tässä on luomukuivattua omenaa ja ananasta.

C-poikue

Usvan Chili ja Cacao. Pienemmällä (Cacao) näkyvä kalju läikkä pörrössä saattaa olla hyvin varhainen viite dominoivahopeasta. Ainakin samassa kohdassa viivästynyt sulkatuppien kehitys viittaa väriin. Vauvapörrön osalta en ole nähnyt muiden kertovan aiheesta. Kohtaan kasvaa myöhemmin kyllä höyhenet. Kehittyvä pigmentti vaikuttaa molemmilla myös vaaleammalta kuin harmailla, mutta koska vieressä ei ole suoraa vertailukohtaa, väristä on aina hieman epävarma. Poikaset vaikuttavat kuitenkin samanlaisilta kuin aiemmatkin hopealapseni.

Jos nämäkin ovat dominoivahopeita, ovat kaikki pariskunnan poikaset olleet. Möökö ja Havu ovat saaneet pieniä poikueita johtuen todennäköisesti tavastaan alkaa hautoa tiiviisti heti ensimmäisen muninnan jälkeen, jolloin viimeiset jäävät hedelmöittymättä. Kuitenkin jos parin poikasista 7/7 ovat olleet hopeita, todennäköisyys siihen on ollut vain noin 0,8 % eli kahdeksan tuhannesta. Mielessä kävi jo, että olisiko vaalea Möökö sittenkin tummahko double factor dominoivahopea, mutta koska se on saanut yhtä vaaleita jälkeläisiä, on vain käynyt hyvä tuuri.

Chili tyytyväisenä vatsa täynnä rengastuksen yhteydessä. Chilillä tulee olemaan lähes täysin valkoiset pitkät siipisulat ja töyhtö, kun taas Cacaolla on tummemmat siivet. Molemmilla on tummat läikät poskien ja silmien ympärillä samalla tavalla kuin aiemmillakin poikasilla (ja emoillaan). Poikaset ovat olleet pesätarkastuksien aikana hyvin rauhallisia ja Chili otti rengastuksenkin chillisti. En tule käsittelemään poikasia juurikaan enempää kuin Cacaon rengastuksen ja samalla suoritettavan pönttösiivouksen verran, mutta näillä on potentiaalia kesyyntyä hyvin pöntöstä tulon jälkeen temperamenttinsa puolesta.